Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | parakki | parakit |
genetiivi | parakin | parakkien (parakkein) |
partitiivi | parakkia | parakkeja |
akkusatiivi | parakki; parakin |
parakit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | parakissa | parakeissa |
elatiivi | parakista | parakeista |
illatiivi | parakkiin | parakkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | parakilla | parakeilla |
ablatiivi | parakilta | parakeilta |
allatiivi | parakille | parakeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | parakkina | parakkeina |
translatiivi | parakiksi | parakeiksi |
abessiivi | parakitta | parakeitta |
instruktiivi | – | parakein |
komitatiivi | – | parakkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | paraki- | |
vahva vartalo | parakki- | |
konsonantti- vartalo |
- |
germaaninen lainasana
parakkikoulu, parakkikylä, työmaaparakki, viipaleparakki