parantunut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | parantunut | parantuneet |
genetiivi | parantuneen | parantuneiden parantuneitten |
partitiivi | parantunutta | parantuneita |
akkusatiivi | parantunut; parantuneen | parantuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | parantuneessa | parantuneissa |
elatiivi | parantuneesta | parantuneista |
illatiivi | parantuneeseen | parantuneisiin parantuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | parantuneella | parantuneilla |
ablatiivi | parantuneelta | parantuneilta |
allatiivi | parantuneelle | parantuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | parantuneena | parantuneina |
translatiivi | parantuneeksi | parantuneiksi |
abessiivi | parantuneetta | parantuneitta |
instruktiivi | – | parantunein |
komitatiivi | – | parantuneine |