parantuva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | parantuva | parantuvat |
genetiivi | parantuvan | parantuvien (parantuvain) |
partitiivi | parantuvaa | parantuvia |
akkusatiivi | parantuva; parantuvan |
parantuvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | parantuvassa | parantuvissa |
elatiivi | parantuvasta | parantuvista |
illatiivi | parantuvaan | parantuviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | parantuvalla | parantuvilla |
ablatiivi | parantuvalta | parantuvilta |
allatiivi | parantuvalle | parantuville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | parantuvana | parantuvina |
translatiivi | parantuvaksi | parantuviksi |
abessiivi | parantuvatta | parantuvitta |
instruktiivi | – | parantuvin |
komitatiivi | – | parantuvine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | parantuva- | |
vahva vartalo | parantuva- | |
konsonantti- vartalo |
- |