parveke

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan parveke merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan parveke sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten parveke sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta parveke on tässä. Sanan parveke määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananparveke määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Parveke

Substantiivi

parveke (48-A)[1]

  1. rakennuksen seinästä ulkoneva kaiteellinen tasanne, jonne avautuu ovi rakennuksen sisältä

Ääntäminen

  • IPA: /ˈpɑrʋekeˣ/
  • tavutus: par‧ve‧ke

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi parveke parvekkeet
genetiivi parvekkeen parvekkeiden
parvekkeitten
partitiivi parveketta parvekkeita
akkusatiivi parveke;
parvekkeen
parvekkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi parvekkeessa parvekkeissa
elatiivi parvekkeesta parvekkeista
illatiivi parvekkeeseen parvekkeisiin
parvekkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi parvekkeella parvekkeilla
ablatiivi parvekkeelta parvekkeilta
allatiivi parvekkeelle parvekkeille
muut sijamuodot
essiivi parvekkeena parvekkeina
translatiivi parvekkeeksi parvekkeiksi
abessiivi parvekkeetta parvekkeitta
instruktiivi parvekkein
komitatiivi parvekkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo parvekkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
parveket-

Etymologia

substantiivi parvi + johdin -ke ; Sana on ollut käytössä 1800-luvun jälkipuoliskolta[2].

Käännökset

Liittyvät sanat

Synonyymit
Johdokset
Yhdyssanat ja sanaliitot

parvekekaluste, parvekekasvi, parvekekukka, parvekelaatikko, parvekelasi, parvekepuutarha, ranskalainen parveke, siivousparveke, tuuletusparveke

Aiheesta muualla

Viitteet

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A
  2. Raija Lehtinen: Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa ‑ke-johtimisista sanoista. Kielikello, 1991, nro 1. Artikkelin verkkoversio.