Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pelikaani | pelikaanit |
genetiivi | pelikaanin | pelikaanien (pelikaanein) |
partitiivi | pelikaania | pelikaaneja |
akkusatiivi | pelikaani; pelikaanin |
pelikaanit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pelikaanissa | pelikaaneissa |
elatiivi | pelikaanista | pelikaaneista |
illatiivi | pelikaaniin | pelikaaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pelikaanilla | pelikaaneilla |
ablatiivi | pelikaanilta | pelikaaneilta |
allatiivi | pelikaanille | pelikaaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pelikaanina | pelikaaneina |
translatiivi | pelikaaniksi | pelikaaneiksi |
abessiivi | pelikaanitta | pelikaaneitta |
instruktiivi | – | pelikaanein |
komitatiivi | – | pelikaaneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pelikaani- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
ruotsin sanasta pelikan[3] << latinan sanasta pelecānus, muinaiskreikan sanasta πελεκάν (pelekán), vrt. πελεκας (pelekas) ’tikka’, πέλεκευς (pélekeus) ’kirves’;[4] Kirjakielessä sana esiintyy ensikerran Agricolan Rukouskirjassa ja Daavidin psalttarissa 1544 (muodossa pellicani).[5]
|
|
afrikanpelikaani, amerikanpelikaani, australianpelikaani, kiharapelikaani, pisamapelikaani, ruskopelikaani