perätön (34-C) (komparatiivi perättömämpi, superlatiivi perättömin) (taivutus)[1]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | perätön | perättömät |
genetiivi | perättömän | perättömien (perätönten) |
partitiivi | perätöntä | perättömiä |
akkusatiivi | perätön; perättömän |
perättömät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | perättömässä | perättömissä |
elatiivi | perättömästä | perättömistä |
illatiivi | perättömään | perättömiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | perättömällä | perättömillä |
ablatiivi | perättömältä | perättömiltä |
allatiivi | perättömälle | perättömille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | perättömänä (perätönnä) |
perättöminä |
translatiivi | perättömäksi | perättömiksi |
abessiivi | perättömättä | perättömittä |
instruktiivi | – | perättömin |
komitatiivi | – | perättömine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | perättömä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
perätön- |
|