perillinen
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan perillinen merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan perillinen sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten perillinen sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta perillinen on tässä. Sanan perillinen määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananperillinen määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Suomi
Substantiivi
perillinen (38)
- henkilö, joka on perimässä
Ääntäminen
- IPA: /ˈperilˌlinen/
- tavutus: pe‧ril‧li‧nen
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | perillinen | perilliset |
| genetiivi | perillisen | perillisten perillisien |
| partitiivi | perillistä | perillisiä |
| akkusatiivi | perillinen; perillisen |
perilliset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | perillisessä | perillisissä |
| elatiivi | perillisestä | perillisistä |
| illatiivi | perilliseen | perillisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | perillisellä | perillisillä |
| ablatiivi | perilliseltä | perillisiltä |
| allatiivi | perilliselle | perillisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | perillisenä (perillisnä) |
perillisinä |
| translatiivi | perilliseksi | perillisiksi |
| abessiivi | perillisettä | perillisittä |
| instruktiivi | – | perillisin |
| komitatiivi | – | perillisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | perillise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
perillis- | |
Etymologia
Mikael Agricolan 1510-luvulla käyttöön ottama, jo keskiajalla vakiintunut uudissana[1]
Liittyvät sanat
Yhdyssanat
kruununperillinen, myötäperillinen, pääperillinen, rintaperillinen, selkäperillinen, sivuperillinen, testamenttiperillinen, vallanperillinen
Aiheesta muualla
- perillinen Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
- ↑ Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.