Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | persoona | persoonat |
genetiivi | persoonan | persoonien (persoonain) |
partitiivi | persoonaa | persoonia |
akkusatiivi | persoona; persoonan |
persoonat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | persoonassa | persoonissa |
elatiivi | persoonasta | persoonista |
illatiivi | persoonaan | persooniin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | persoonalla | persoonilla |
ablatiivi | persoonalta | persoonilta |
allatiivi | persoonalle | persoonille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | persoonana | persoonina |
translatiivi | persoonaksi | persooniksi |
abessiivi | persoonatta | persoonitta |
instruktiivi | – | persoonin |
komitatiivi | – | persoonine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | persoona- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Ks. henkilö |
kulttuuripersoona, persoonamuoto, persoonapronomini, persoonapääte, persoonataivutus, sivupersoona, teatteripersoona