pihlaja (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pihlaja | pihlajat |
genetiivi | pihlajan | pihlajien (pihlajain) |
partitiivi | pihlajaa | pihlajia |
akkusatiivi | pihlaja; pihlajan |
pihlajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pihlajassa | pihlajissa |
elatiivi | pihlajasta | pihlajista |
illatiivi | pihlajaan | pihlajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pihlajalla | pihlajilla |
ablatiivi | pihlajalta | pihlajilta |
allatiivi | pihlajalle | pihlajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pihlajana | pihlajina |
translatiivi | pihlajaksi | pihlajiksi |
abessiivi | pihlajatta | pihlajitta |
instruktiivi | – | pihlajin |
komitatiivi | – | pihlajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pihlaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|
härkäpihlaja, kotipihlaja, orapihlaja, pihlajanmarja, ruotsinpihlaja, saksanpihlaja, suomenpihlaja, tuomipihlaja, valkopihlaja