piilevä (10)
Aktiivin partisiipin preesens verbistä piillä (vokaalivartalo piile- + -vä)
piilevä (10)
piilevä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | piilevä | piilevät |
genetiivi | piilevän | piilevien (piileväin) |
partitiivi | piilevää | piileviä |
akkusatiivi | piilevä; piilevän | piilevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | piilevässä | piilevissä |
elatiivi | piilevästä | piilevistä |
illatiivi | piilevään | piileviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | piilevällä | piilevillä |
ablatiivi | piilevältä | piileviltä |
allatiivi | piilevälle | piileville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | piilevänä | piilevinä |
translatiivi | piileväksi | piileviksi |
abessiivi | piilevättä | piilevittä |
instruktiivi | – | piilevin |
komitatiivi | – | piilevine |