pikkukiitäjä (10)[1] (Apus affinis)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pikkukiitäjä | pikkukiitäjät |
genetiivi | pikkukiitäjän | pikkukiitäjien (pikkukiitäjäin) |
partitiivi | pikkukiitäjää | pikkukiitäjiä |
akkusatiivi | pikkukiitäjä; pikkukiitäjän |
pikkukiitäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pikkukiitäjässä | pikkukiitäjissä |
elatiivi | pikkukiitäjästä | pikkukiitäjistä |
illatiivi | pikkukiitäjään | pikkukiitäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pikkukiitäjällä | pikkukiitäjillä |
ablatiivi | pikkukiitäjältä | pikkukiitäjiltä |
allatiivi | pikkukiitäjälle | pikkukiitäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pikkukiitäjänä | pikkukiitäjinä |
translatiivi | pikkukiitäjäksi | pikkukiitäjiksi |
abessiivi | pikkukiitäjättä | pikkukiitäjittä |
instruktiivi | – | pikkukiitäjin |
komitatiivi | – | pikkukiitäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pikkukiitäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
yhdyssana sanoista pikku ja kiitäjä