pilttuu (17)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pilttuu | pilttuut |
genetiivi | pilttuun | pilttuiden pilttuitten |
partitiivi | pilttuuta | pilttuita |
akkusatiivi | pilttuu; pilttuun |
pilttuut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pilttuussa | pilttuissa |
elatiivi | pilttuusta | pilttuista |
illatiivi | pilttuuseen | pilttuisiin (pilttuihin) |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pilttuulla | pilttuilla |
ablatiivi | pilttuulta | pilttuilta |
allatiivi | pilttuulle | pilttuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pilttuuna | pilttuina |
translatiivi | pilttuuksi | pilttuiksi |
abessiivi | pilttuutta | pilttuitta |
instruktiivi | – | pilttuin |
komitatiivi | – | pilttuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pilttuu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
ruotsalainen tai norjalainen laina, vrt. ruotsin spilta, (vanha) spilt, spilte, suomenruotsin spiltu, norjan spiltog[1]
|