Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pinne | pinteet |
genetiivi | pinteen | pinteiden pinteitten |
partitiivi | pinnettä | pinteitä |
akkusatiivi | pinne; pinteen |
pinteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pinteessä | pinteissä |
elatiivi | pinteestä | pinteistä |
illatiivi | pinteeseen | pinteisiin pinteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pinteellä | pinteillä |
ablatiivi | pinteeltä | pinteiltä |
allatiivi | pinteelle | pinteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pinteenä | pinteinä |
translatiivi | pinteeksi | pinteiksi |
abessiivi | pinteettä | pinteittä |
instruktiivi | – | pintein |
komitatiivi | – | pinteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pintee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pinnet- |
pinne yl. (2) (yks. määr. pinnen , mon. epämäär. pinnar , mon. määr. pinnarna )