pilkki (5-A) kalastaminen jäähän tehdyn reiän läpi IPA: /ˈpilkːi/, [ˈpilk̟ːi] tavutus: pilk‧ki pilkkiä pilkkikilpailu, pilkkimies pilkki Kielitoimiston...
Ammutaan pilkkaa. Nuoli osui pilkkaan. IPA: /ˈpilkːɑ/ tavutus: pilk‧ka 1. häpäisevä puhe pilkata rasti adjektiivit: pilkallinen verbit: pilkata, pilkkoa...
pilke (48-A) pilkottu polttopuu, klapi IPA: /ˈpilkeˣ/ tavutus: pil‧ke pilke pilkahdus, tuike pilkottu pilke Kielitoimiston sanakirjassa...
pilkkiä (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta pilkki pilkkiä (61-A) (taivutus[luo]) kalastaa jään läpi lyhytvapaisella pilkkiongella (puhekieltä)...
pilkata (73-A) (taivutus[luo]) asettaa naurunalaiseksi (vanhentunut) merkitä puuhun pilkka IPA: /ˈpilkɑt̪ɑˣ/ tavutus: pil‧ka‧ta sanan pilkka vartalosta...