poimuttava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | poimuttava | poimuttavat |
genetiivi | poimuttavan | poimuttavien (poimuttavain) |
partitiivi | poimuttavaa | poimuttavia |
akkusatiivi | poimuttava; poimuttavan |
poimuttavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | poimuttavassa | poimuttavissa |
elatiivi | poimuttavasta | poimuttavista |
illatiivi | poimuttavaan | poimuttaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | poimuttavalla | poimuttavilla |
ablatiivi | poimuttavalta | poimuttavilta |
allatiivi | poimuttavalle | poimuttaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | poimuttavana | poimuttavina |
translatiivi | poimuttavaksi | poimuttaviksi |
abessiivi | poimuttavatta | poimuttavitta |
instruktiivi | – | poimuttavin |
komitatiivi | – | poimuttavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | poimuttava- | |
vahva vartalo | poimuttava- | |
konsonantti- vartalo |
- |