pojitteleva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pojitteleva | pojittelevat |
genetiivi | pojittelevan | pojittelevien (pojittelevain) |
partitiivi | pojittelevaa | pojittelevia |
akkusatiivi | pojitteleva; pojittelevan |
pojittelevat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pojittelevassa | pojittelevissa |
elatiivi | pojittelevasta | pojittelevista |
illatiivi | pojittelevaan | pojitteleviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pojittelevalla | pojittelevilla |
ablatiivi | pojittelevalta | pojittelevilta |
allatiivi | pojittelevalle | pojitteleville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pojittelevana | pojittelevina |
translatiivi | pojittelevaksi | pojitteleviksi |
abessiivi | pojittelevatta | pojittelevitta |
instruktiivi | – | pojittelevin |
komitatiivi | – | pojittelevine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pojitteleva- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |