postimerkkeilevä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | postimerkkeilevä | postimerkkeilevät |
| genetiivi | postimerkkeilevän | postimerkkeilevien (postimerkkeileväin) |
| partitiivi | postimerkkeilevää | postimerkkeileviä |
| akkusatiivi | postimerkkeilevä; postimerkkeilevän | postimerkkeilevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | postimerkkeilevässä | postimerkkeilevissä |
| elatiivi | postimerkkeilevästä | postimerkkeilevistä |
| illatiivi | postimerkkeilevään | postimerkkeileviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | postimerkkeilevällä | postimerkkeilevillä |
| ablatiivi | postimerkkeilevältä | postimerkkeileviltä |
| allatiivi | postimerkkeilevälle | postimerkkeileville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | postimerkkeilevänä | postimerkkeilevinä |
| translatiivi | postimerkkeileväksi | postimerkkeileviksi |
| abessiivi | postimerkkeilevättä | postimerkkeilevittä |
| instruktiivi | – | postimerkkeilevin |
| komitatiivi | – | postimerkkeilevine |