puhuteltava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puhuteltava | puhuteltavat |
genetiivi | puhuteltavan | puhuteltavien (puhuteltavain) |
partitiivi | puhuteltavaa | puhuteltavia |
akkusatiivi | puhuteltava; puhuteltavan |
puhuteltavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puhuteltavassa | puhuteltavissa |
elatiivi | puhuteltavasta | puhuteltavista |
illatiivi | puhuteltavaan | puhuteltaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puhuteltavalla | puhuteltavilla |
ablatiivi | puhuteltavalta | puhuteltavilta |
allatiivi | puhuteltavalle | puhuteltaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puhuteltavana | puhuteltavina |
translatiivi | puhuteltavaksi | puhuteltaviksi |
abessiivi | puhuteltavatta | puhuteltavitta |
instruktiivi | – | puhuteltavin |
komitatiivi | – | puhuteltavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |