puhutteleva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puhutteleva | puhuttelevat |
genetiivi | puhuttelevan | puhuttelevien (puhuttelevain) |
partitiivi | puhuttelevaa | puhuttelevia |
akkusatiivi | puhutteleva; puhuttelevan |
puhuttelevat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puhuttelevassa | puhuttelevissa |
elatiivi | puhuttelevasta | puhuttelevista |
illatiivi | puhuttelevaan | puhutteleviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puhuttelevalla | puhuttelevilla |
ablatiivi | puhuttelevalta | puhuttelevilta |
allatiivi | puhuttelevalle | puhutteleville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puhuttelevana | puhuttelevina |
translatiivi | puhuttelevaksi | puhutteleviksi |
abessiivi | puhuttelevatta | puhuttelevitta |
instruktiivi | – | puhuttelevin |
komitatiivi | – | puhuttelevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |