puite (48)
johdos verbistä puittaa (puit- + -e) < puu; Alkuaan puinen kehys, josta käyttö on laajentunut muihin materiaaleihin. Kuvaannollinen merkitys on käännöslaina, vrt. ruotsin inom ramen ja saksan im Rahmen
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | puite | puitteet |
| genetiivi | puitteen | puitteiden puitteitten |
| partitiivi | puitetta | puitteita |
| akkusatiivi | puite; puitteen |
puitteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puitteessa | puitteissa |
| elatiivi | puitteesta | puitteista |
| illatiivi | puitteeseen | puitteisiin puitteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puitteella | puitteilla |
| ablatiivi | puitteelta | puitteilta |
| allatiivi | puitteelle | puitteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puitteena | puitteina |
| translatiivi | puitteeksi | puitteiksi |
| abessiivi | puitteetta | puitteitta |
| instruktiivi | – | puittein |
| komitatiivi | – | puitteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | puittee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
puitet- | |
ikkunanpuite, lasinpuite, lyijypuite, metallipuite, ovenpuite, puitejärjestely, puitekertomus, puitelaki, puitesopimus, puitetalous, puitetekijä, puupuite, sisäpuite, taulunpuite, ulkopuite