Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pulveri | pulverit |
genetiivi | pulverin | pulverien pulvereiden pulvereitten |
partitiivi | pulveria | pulvereita pulvereja |
akkusatiivi | pulveri; pulverin |
pulverit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pulverissa | pulvereissa |
elatiivi | pulverista | pulvereista |
illatiivi | pulveriin | pulvereihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pulverilla | pulvereilla |
ablatiivi | pulverilta | pulvereilta |
allatiivi | pulverille | pulvereille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pulverina | pulvereina |
translatiivi | pulveriksi | pulvereiksi |
abessiivi | pulveritta | pulvereitta |
instruktiivi | – | pulverein |
komitatiivi | – | pulvereine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pulveri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Sana pohjautuu ruotsin sanaan pulver ja se saksan sanaan Pulver,[2] joka puolestaan pohjautuu latinan sanan pulvis, pöly, genetiiviin pulveris.[3] Latinan pulvis-sanaan pohjautuu myös sana puuteri.[4] Pulverin kirjallinen ensiesiintymä tapahtui 1750 asetuksessa Carjan taudista ja Eläinden Rutosta.[5]
Ks. jauhe |
maitopulveri, matopulveri, pesupulveri, pyykkipulveri, päänsärkypulveri