punkka

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan punkka merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan punkka sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten punkka sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta punkka on tässä. Sanan punkka määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananpunkka määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Substantiivi

punkka (10-A)

  1. (arkikieltä) peti, sänky, vuode (erityisesti aluksessa tai armeijassa)
  2. (murteellinen) pesuamme, soikko
    pestä lapsi punkassa

Ääntäminen

  • IPA: /ˈpuŋkːɑ/
  • tavutus: punk‧ka

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi punkka punkat
genetiivi punkan punkkien
(punkkain)
partitiivi punkkaa punkkia
akkusatiivi punkka;
punkan
punkat
sisäpaikallissijat
inessiivi punkassa punkissa
elatiivi punkasta punkista
illatiivi punkkaan punkkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi punkalla punkilla
ablatiivi punkalta punkilta
allatiivi punkalle punkille
muut sijamuodot
essiivi punkkana punkkina
translatiivi punkaksi punkiksi
abessiivi punkatta punkitta
instruktiivi punkin
komitatiivi punkkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo punka-
vahva vartalo punkka-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

Liittyvät sanat

pesuamme vanna punkata

Yhdyssanat

alapunkka, yläpunkka

Aiheesta muualla

  • punkka Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 820, 821 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja L–P. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951 717-711-9, ISSN 0355-1768.
  2. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja L–P. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951 717-711-9, ISSN 0355-1768.