pusta

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan pusta merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan pusta sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten pusta sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta pusta on tässä. Sanan pusta määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananpusta määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: pušta

Suomi

Substantiivi

pusta (10)[1]

  1. Unkarin aro

Ääntäminen

  • IPA: /ˈpust̪ɑ/
  • tavutus: pus‧ta

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pusta pustat
genetiivi pustan pustien
(pustain)
partitiivi pustaa pustia
akkusatiivi pusta;
pustan
pustat
sisäpaikallissijat
inessiivi pustassa pustissa
elatiivi pustasta pustista
illatiivi pustaan pustiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pustalla pustilla
ablatiivi pustalta pustilta
allatiivi pustalle pustille
muut sijamuodot
essiivi pustana pustina
translatiivi pustaksi pustiksi
abessiivi pustatta pustitta
instruktiivi pustin
komitatiivi pustine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pusta-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

unkarin kautta[2]

Liittyvät sanat

Aiheesta muualla

  • pusta Kielitoimiston sanakirjassa
  • pusta Tieteen termipankissa
  • pusta Suomen etymologisessa sanakirjassa

Kroaatti

Substantiivi

pȕsta f.

  1. pusta

Ääntäminen

  • IPA: /'pûsta/
  • tavutus: pu‧sta

Taivutus

yksikkö monikko
nominatiivi pȕsta pȕste
genetiivi pȕstē pȗstā
datiivi-lokatiivi pȕsti pȕstama
akkusatiivi pȕstu pȕste
vokatiivi pȕsto pȕste
instrumentaali pȕstōm pȕstama

Etymologia

Aiheesta muualla

  • pȕsta Hrvatski jezični portal
  • pȕsta Školski rječnik hrvatskoga jezika

Adjektiivi

pusta

  1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta pust
  2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin epämääräinen maskuliinimuoto sanasta pust
  3. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin epämääräinen neutrimuoto sanasta pust
  4. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin epämääräinen elollinen maskuliinimuoto sanasta pust
  5. (taivutusmuoto) monikon neutrin nominatiivimuoto sanasta pust
  6. (taivutusmuoto) monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta pust

Viitteet

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
  2. Kirsti Aapala: Sanojen alkuperästä Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä. (päiväämätön). Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 19.12.2019.