pusu

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan pusu merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan pusu sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten pusu sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta pusu on tässä. Sanan pusu määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananpusu määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: püsü

Suomi

Pusu

Substantiivi

pusu (1)[1]

  1. (arkikieltä) suudelma

Ääntäminen

  • IPA: /ˈpusu/
  • tavutus: pu‧su

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pusu pusut
genetiivi pusun pusujen
partitiivi pusua pusuja
akkusatiivi pusu;
pusun
pusut
sisäpaikallissijat
inessiivi pusussa pusuissa
elatiivi pususta pusuista
illatiivi pusuun pusuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pusulla pusuilla
ablatiivi pusulta pusuilta
allatiivi pusulle pusuille
muut sijamuodot
essiivi pusuna pusuina
translatiivi pusuksi pusuiksi
abessiivi pusutta pusuitta
instruktiivi pusuin
komitatiivi pusuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pusu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

Sana on laina ruotsin sanasta puss, suukko. Suomen kirjakielessä sana esiintyi ensi kerran 1859 valmistuneessa tieteellisessä tutkimuksessa.[2]

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

Aiheesta muualla

  • pusu Kielitoimiston sanakirjassa

Kroaatti

Substantiivi

pusu

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta pusa

Tšekki

Substantiivi

pusu

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta pusa

Viitteet

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1
  2. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 981–982. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.