pystynyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pystynyt | pystyneet |
| genetiivi | pystyneen | pystyneiden pystyneitten |
| partitiivi | pystynyttä | pystyneitä |
| akkusatiivi | pystynyt; pystyneen |
pystyneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pystyneessä | pystyneissä |
| elatiivi | pystyneestä | pystyneistä |
| illatiivi | pystyneeseen | pystyneisiin pystyneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pystyneellä | pystyneillä |
| ablatiivi | pystyneeltä | pystyneiltä |
| allatiivi | pystyneelle | pystyneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pystyneenä | pystyneinä |
| translatiivi | pystyneeksi | pystyneiksi |
| abessiivi | pystyneettä | pystyneittä |
| instruktiivi | – | pystynein |
| komitatiivi | – | pystyneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pystynee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pystynyt- | |