pystynyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pystynyt | pystyneet |
genetiivi | pystyneen | pystyneiden pystyneitten |
partitiivi | pystynyttä | pystyneitä |
akkusatiivi | pystynyt; pystyneen | pystyneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pystyneessä | pystyneissä |
elatiivi | pystyneestä | pystyneistä |
illatiivi | pystyneeseen | pystyneisiin pystyneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pystyneellä | pystyneillä |
ablatiivi | pystyneeltä | pystyneiltä |
allatiivi | pystyneelle | pystyneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pystyneenä | pystyneinä |
translatiivi | pystyneeksi | pystyneiksi |
abessiivi | pystyneettä | pystyneittä |
instruktiivi | – | pystynein |
komitatiivi | – | pystyneine |