pysyvä (10) (komparatiivi pysyvämpi, superlatiivi pysyvin) (taivutus)
|
pysyvä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pysyvä | pysyvät |
genetiivi | pysyvän | pysyvien (pysyväin) |
partitiivi | pysyvää | pysyviä |
akkusatiivi | pysyvä; pysyvän |
pysyvät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pysyvässä | pysyvissä |
elatiivi | pysyvästä | pysyvistä |
illatiivi | pysyvään | pysyviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pysyvällä | pysyvillä |
ablatiivi | pysyvältä | pysyviltä |
allatiivi | pysyvälle | pysyville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pysyvänä | pysyvinä |
translatiivi | pysyväksi | pysyviksi |
abessiivi | pysyvättä | pysyvittä |
instruktiivi | – | pysyvin |
komitatiivi | – | pysyvine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | pysyvä- | |
vahva vartalo | pysyvä- | |
konsonantti- vartalo |
- |