päihtynyt (47) (komparatiivi päihtyneempi, superlatiivi päihtynein) (taivutus)
|
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | päihtynyt | päihtyneet |
genetiivi | päihtyneen | päihtyneiden päihtyneitten |
partitiivi | päihtynyttä | päihtyneitä |
akkusatiivi | päihtynyt; päihtyneen |
päihtyneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | päihtyneessä | päihtyneissä |
elatiivi | päihtyneestä | päihtyneistä |
illatiivi | päihtyneeseen | päihtyneisiin päihtyneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | päihtyneellä | päihtyneillä |
ablatiivi | päihtyneeltä | päihtyneiltä |
allatiivi | päihtyneelle | päihtyneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | päihtyneenä | päihtyneinä |
translatiivi | päihtyneeksi | päihtyneiksi |
abessiivi | päihtyneettä | päihtyneittä |
instruktiivi | – | päihtynein |
komitatiivi | – | päihtyneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | päihtynee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
päihtynyt- |
|
päihtynyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | päihtynyt | päihtyneet |
genetiivi | päihtyneen | päihtyneiden päihtyneitten |
partitiivi | päihtynyttä | päihtyneitä |
akkusatiivi | päihtynyt; päihtyneen |
päihtyneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | päihtyneessä | päihtyneissä |
elatiivi | päihtyneestä | päihtyneistä |
illatiivi | päihtyneeseen | päihtyneisiin päihtyneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | päihtyneellä | päihtyneillä |
ablatiivi | päihtyneeltä | päihtyneiltä |
allatiivi | päihtyneelle | päihtyneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | päihtyneenä | päihtyneinä |
translatiivi | päihtyneeksi | päihtyneiksi |
abessiivi | päihtyneettä | päihtyneittä |
instruktiivi | – | päihtynein |
komitatiivi | – | päihtyneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |