pälyilevä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pälyilevä | pälyilevät |
genetiivi | pälyilevän | pälyilevien (pälyileväin) |
partitiivi | pälyilevää | pälyileviä |
akkusatiivi | pälyilevä; pälyilevän |
pälyilevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pälyilevässä | pälyilevissä |
elatiivi | pälyilevästä | pälyilevistä |
illatiivi | pälyilevään | pälyileviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pälyilevällä | pälyilevillä |
ablatiivi | pälyilevältä | pälyileviltä |
allatiivi | pälyilevälle | pälyileville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pälyilevänä | pälyilevinä |
translatiivi | pälyileväksi | pälyileviksi |
abessiivi | pälyilevättä | pälyilevittä |
instruktiivi | – | pälyilevin |
komitatiivi | – | pälyilevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | pälyilevä- | |
vahva vartalo | pälyilevä- | |
konsonantti- vartalo |
- |