päättynyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | päättynyt | päättyneet |
| genetiivi | päättyneen | päättyneiden päättyneitten |
| partitiivi | päättynyttä | päättyneitä |
| akkusatiivi | päättynyt; päättyneen | päättyneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | päättyneessä | päättyneissä |
| elatiivi | päättyneestä | päättyneistä |
| illatiivi | päättyneeseen | päättyneisiin päättyneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | päättyneellä | päättyneillä |
| ablatiivi | päättyneeltä | päättyneiltä |
| allatiivi | päättyneelle | päättyneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | päättyneenä | päättyneinä |
| translatiivi | päättyneeksi | päättyneiksi |
| abessiivi | päättyneettä | päättyneittä |
| instruktiivi | – | päättynein |
| komitatiivi | – | päättyneine |