pönttö (1-B) (komparatiivi pöntömpi, superlatiivi pöntöin) (taivutus )
Pöntöllä ei tarkoiteta sinänsä älyltään tyhmää ihmistä. Se on usein esimerkiksi älylliseen työhön suuntautuneesta insinööristä käytetty kuvaus, kun insinöörillä on sosiaaliseen kanssakäymiseen ja ihmisten ja heidän motivaationsa oivaltamiseen liittyviä vakavia puutteita. Tällöin ihminen on älykäs, mutta onnistumisessa välttämättömän ymmärryksen puutteen vuoksi huomattavan hölmö. Pönttö on siis yleisesti sosiaalisesti sokea, ihminen joka puhuu muille ymmärtämättä heidän luonteitaan tms.
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pönttö | pöntöt |
| genetiivi | pöntön | pönttöjen |
| partitiivi | pönttöä | pönttöjä |
| akkusatiivi | pönttö; pöntön |
pöntöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pöntössä | pöntöissä |
| elatiivi | pöntöstä | pöntöistä |
| illatiivi | pönttöön | pönttöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pöntöllä | pöntöillä |
| ablatiivi | pöntöltä | pöntöiltä |
| allatiivi | pöntölle | pöntöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pönttönä | pönttöinä |
| translatiivi | pöntöksi | pöntöiksi |
| abessiivi | pöntöttä | pöntöittä |
| instruktiivi | – | pöntöin |
| komitatiivi | – | pönttöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | pöntö- | |
| vahva vartalo | pönttö- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |