rämpinyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rämpinyt | rämpineet |
| genetiivi | rämpineen | rämpineiden rämpineitten |
| partitiivi | rämpinyttä | rämpineitä |
| akkusatiivi | rämpinyt; rämpineen | rämpineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rämpineessä | rämpineissä |
| elatiivi | rämpineestä | rämpineistä |
| illatiivi | rämpineeseen | rämpineisiin rämpineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rämpineellä | rämpineillä |
| ablatiivi | rämpineeltä | rämpineiltä |
| allatiivi | rämpineelle | rämpineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rämpineenä | rämpineinä |
| translatiivi | rämpineeksi | rämpineiksi |
| abessiivi | rämpineettä | rämpineittä |
| instruktiivi | – | rämpinein |
| komitatiivi | – | rämpineine |