räpyttelevä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | räpyttelevä | räpyttelevät |
| genetiivi | räpyttelevän | räpyttelevien (räpytteleväin) |
| partitiivi | räpyttelevää | räpytteleviä |
| akkusatiivi | räpyttelevä; räpyttelevän |
räpyttelevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | räpyttelevässä | räpyttelevissä |
| elatiivi | räpyttelevästä | räpyttelevistä |
| illatiivi | räpyttelevään | räpytteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | räpyttelevällä | räpyttelevillä |
| ablatiivi | räpyttelevältä | räpytteleviltä |
| allatiivi | räpyttelevälle | räpytteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | räpyttelevänä | räpyttelevinä |
| translatiivi | räpytteleväksi | räpytteleviksi |
| abessiivi | räpyttelevättä | räpyttelevittä |
| instruktiivi | – | räpyttelevin |
| komitatiivi | – | räpyttelevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |