röhkinyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | röhkinyt | röhkineet |
genetiivi | röhkineen | röhkineiden röhkineitten |
partitiivi | röhkinyttä | röhkineitä |
akkusatiivi | röhkinyt; röhkineen |
röhkineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | röhkineessä | röhkineissä |
elatiivi | röhkineestä | röhkineistä |
illatiivi | röhkineeseen | röhkineisiin röhkineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | röhkineellä | röhkineillä |
ablatiivi | röhkineeltä | röhkineiltä |
allatiivi | röhkineelle | röhkineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | röhkineenä | röhkineinä |
translatiivi | röhkineeksi | röhkineiksi |
abessiivi | röhkineettä | röhkineittä |
instruktiivi | – | röhkinein |
komitatiivi | – | röhkineine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | röhkinee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
röhkinyt- |