Katso myös: Röntgen |
röntgen (6)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | röntgen | röntgenit |
genetiivi | röntgenin | röntgenien röntgeneiden röntgeneitten |
partitiivi | röntgeniä | röntgeneitä röntgenejä |
akkusatiivi | röntgen; röntgenin |
röntgenit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | röntgenissä | röntgeneissä |
elatiivi | röntgenistä | röntgeneistä |
illatiivi | röntgeniin | röntgeneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | röntgenillä | röntgeneillä |
ablatiivi | röntgeniltä | röntgeneiltä |
allatiivi | röntgenille | röntgeneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | röntgeninä | röntgeneinä |
translatiivi | röntgeniksi | röntgeneiksi |
abessiivi | röntgenittä | röntgeneittä |
instruktiivi | – | röntgenein |
komitatiivi | – | röntgeneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | röntgeni- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
röntgendiagnostiikka, röntgenfilmi, röntgenhoitaja, röntgenhoito, röntgenkone, röntgenkuva, röntgenkuvaus, röntgenlaite, röntgenlähde, röntgenlääkäri, röntgenosasto, röntgenputki, röntgensiirto, röntgensäde, röntgensäteily, röntgentarkastus, röntgentutkimus
röntgen yl. (ei yks. määr. muotoa, ei monikkoa)
Taivutus | |
---|---|
ind. prees. y. 2. p. | röntgest |
ind. prees. y. 3. p. | röntget |
ind. imperf. y. 3. p. | röntgete |
part. perf. | geröntget |
apuverbi | haben |
röntgen
röntgen