rötköttävä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rötköttävä | rötköttävät |
| genetiivi | rötköttävän | rötköttävien (rötköttäväin) |
| partitiivi | rötköttävää | rötköttäviä |
| akkusatiivi | rötköttävä; rötköttävän |
rötköttävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rötköttävässä | rötköttävissä |
| elatiivi | rötköttävästä | rötköttävistä |
| illatiivi | rötköttävään | rötköttäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rötköttävällä | rötköttävillä |
| ablatiivi | rötköttävältä | rötköttäviltä |
| allatiivi | rötköttävälle | rötköttäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rötköttävänä | rötköttävinä |
| translatiivi | rötköttäväksi | rötköttäviksi |
| abessiivi | rötköttävättä | rötköttävittä |
| instruktiivi | – | rötköttävin |
| komitatiivi | – | rötköttävine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |