raakkunut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | raakkunut | raakkuneet |
| genetiivi | raakkuneen | raakkuneiden raakkuneitten |
| partitiivi | raakkunutta | raakkuneita |
| akkusatiivi | raakkunut; raakkuneen | raakkuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | raakkuneessa | raakkuneissa |
| elatiivi | raakkuneesta | raakkuneista |
| illatiivi | raakkuneeseen | raakkuneisiin raakkuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | raakkuneella | raakkuneilla |
| ablatiivi | raakkuneelta | raakkuneilta |
| allatiivi | raakkuneelle | raakkuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | raakkuneena | raakkuneina |
| translatiivi | raakkuneeksi | raakkuneiksi |
| abessiivi | raakkuneetta | raakkuneitta |
| instruktiivi | – | raakkunein |
| komitatiivi | – | raakkuneine |