raastettu
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | raastettu | raastetut |
| genetiivi | raastetun | raastettujen |
| partitiivi | raastettua | raastettuja |
| akkusatiivi | raastettu; raastetun |
raastetut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | raastetussa | raastetuissa |
| elatiivi | raastetusta | raastetuista |
| illatiivi | raastettuun | raastettuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | raastetulla | raastetuilla |
| ablatiivi | raastetulta | raastetuilta |
| allatiivi | raastetulle | raastetuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | raastettuna | raastettuina |
| translatiivi | raastetuksi | raastetuiksi |
| abessiivi | raastetutta | raastetuitta |
| instruktiivi | – | raastetuin |
| komitatiivi | – | raastettuine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |