raivannut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | raivannut | raivanneet |
genetiivi | raivanneen | raivanneiden raivanneitten |
partitiivi | raivannutta | raivanneita |
akkusatiivi | raivannut; raivanneen |
raivanneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | raivanneessa | raivanneissa |
elatiivi | raivanneesta | raivanneista |
illatiivi | raivanneeseen | raivanneisiin raivanneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | raivanneella | raivanneilla |
ablatiivi | raivanneelta | raivanneilta |
allatiivi | raivanneelle | raivanneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | raivanneena | raivanneina |
translatiivi | raivanneeksi | raivanneiksi |
abessiivi | raivanneetta | raivanneitta |
instruktiivi | – | raivannein |
komitatiivi | – | raivanneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | raivannee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
raivannut- |