raivostunut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | raivostunut | raivostuneet |
genetiivi | raivostuneen | raivostuneiden raivostuneitten |
partitiivi | raivostunutta | raivostuneita |
akkusatiivi | raivostunut; raivostuneen |
raivostuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | raivostuneessa | raivostuneissa |
elatiivi | raivostuneesta | raivostuneista |
illatiivi | raivostuneeseen | raivostuneisiin raivostuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | raivostuneella | raivostuneilla |
ablatiivi | raivostuneelta | raivostuneilta |
allatiivi | raivostuneelle | raivostuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | raivostuneena | raivostuneina |
translatiivi | raivostuneeksi | raivostuneiksi |
abessiivi | raivostuneetta | raivostuneitta |
instruktiivi | – | raivostunein |
komitatiivi | – | raivostuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | raivostunee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
raivostunut- |