rallatteleminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rallatteleminen | rallattelemiset |
genetiivi | rallattelemisen | rallattelemisten rallattelemisien |
partitiivi | rallattelemista | rallattelemisia |
akkusatiivi | rallatteleminen; rallattelemisen |
rallattelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rallattelemisessa | rallattelemisissa |
elatiivi | rallattelemisesta | rallattelemisista |
illatiivi | rallattelemiseen | rallattelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rallattelemisella | rallattelemisilla |
ablatiivi | rallattelemiselta | rallattelemisilta |
allatiivi | rallattelemiselle | rallattelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rallattelemisena (rallattelemisna) |
rallattelemisina |
translatiivi | rallattelemiseksi | rallattelemisiksi |
abessiivi | rallattelemisetta | rallattelemisitta |
instruktiivi | – | rallattelemisin |
komitatiivi | – | rallattelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rallattelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rallattelemis- |