rankkaava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rankkaava | rankkaavat |
genetiivi | rankkaavan | rankkaavien (rankkaavain) |
partitiivi | rankkaavaa | rankkaavia |
akkusatiivi | rankkaava; rankkaavan |
rankkaavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rankkaavassa | rankkaavissa |
elatiivi | rankkaavasta | rankkaavista |
illatiivi | rankkaavaan | rankkaaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rankkaavalla | rankkaavilla |
ablatiivi | rankkaavalta | rankkaavilta |
allatiivi | rankkaavalle | rankkaaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rankkaavana | rankkaavina |
translatiivi | rankkaavaksi | rankkaaviksi |
abessiivi | rankkaavatta | rankkaavitta |
instruktiivi | – | rankkaavin |
komitatiivi | – | rankkaavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | rankkaava- | |
vahva vartalo | rankkaava- | |
konsonantti- vartalo |
- |