ratkaistava
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ratkaistava | ratkaistavat |
| genetiivi | ratkaistavan | ratkaistavien (ratkaistavain) |
| partitiivi | ratkaistavaa | ratkaistavia |
| akkusatiivi | ratkaistava; ratkaistavan |
ratkaistavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ratkaistavassa | ratkaistavissa |
| elatiivi | ratkaistavasta | ratkaistavista |
| illatiivi | ratkaistavaan | ratkaistaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ratkaistavalla | ratkaistavilla |
| ablatiivi | ratkaistavalta | ratkaistavilta |
| allatiivi | ratkaistavalle | ratkaistaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ratkaistavana | ratkaistavina |
| translatiivi | ratkaistavaksi | ratkaistaviksi |
| abessiivi | ratkaistavatta | ratkaistavitta |
| instruktiivi | – | ratkaistavin |
| komitatiivi | – | ratkaistavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |