ratsia

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan ratsia merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan ratsia sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten ratsia sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta ratsia on tässä. Sanan ratsia määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananratsia määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Substantiivi

ratsia (12)[1]

  1. yllätystarkastus; yleensä yllättävä ja laajamittainen poliisioperaatio

Ääntäminen

  • IPA: /ˈrɑt̪siɑ/
  • tavutus: rat‧si‧a

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ratsia ratsiat
genetiivi ratsian ratsioiden
ratsioitten
(ratsiain)
partitiivi ratsiaa ratsioita
akkusatiivi ratsia;
ratsian
ratsiat
sisäpaikallissijat
inessiivi ratsiassa ratsioissa
elatiivi ratsiasta ratsioista
illatiivi ratsiaan ratsioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ratsialla ratsioilla
ablatiivi ratsialta ratsioilta
allatiivi ratsialle ratsioille
muut sijamuodot
essiivi ratsiana ratsioina
translatiivi ratsiaksi ratsioiksi
abessiivi ratsiatta ratsioitta
instruktiivi ratsioin
komitatiivi ratsioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ratsia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

ruotsin sanasta razzia < ranskan sanasta razzia < algerian arabian غَزِيَّة‎ (ġazīa) < arabian sanasta غَزْوَة (ġazwa) ’beduiiniheimojen välinen ryöstöretki’[2][3]

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

liikenneratsia, puhallusratsia

Anagrammit

arasti, rastia, tsaari

Aiheesta muualla

  • ratsia Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Ratsia. Kotimaisten kielten keskus

Viitteet

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 379. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
  3. Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.