ravistava
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ravistava | ravistavat |
| genetiivi | ravistavan | ravistavien (ravistavain) |
| partitiivi | ravistavaa | ravistavia |
| akkusatiivi | ravistava; ravistavan |
ravistavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ravistavassa | ravistavissa |
| elatiivi | ravistavasta | ravistavista |
| illatiivi | ravistavaan | ravistaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ravistavalla | ravistavilla |
| ablatiivi | ravistavalta | ravistavilta |
| allatiivi | ravistavalle | ravistaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ravistavana | ravistavina |
| translatiivi | ravistavaksi | ravistaviksi |
| abessiivi | ravistavatta | ravistavitta |
| instruktiivi | – | ravistavin |
| komitatiivi | – | ravistavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ravistava- | |
| vahva vartalo | ravistava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |