ravustava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ravustava | ravustavat |
genetiivi | ravustavan | ravustavien (ravustavain) |
partitiivi | ravustavaa | ravustavia |
akkusatiivi | ravustava; ravustavan | ravustavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ravustavassa | ravustavissa |
elatiivi | ravustavasta | ravustavista |
illatiivi | ravustavaan | ravustaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ravustavalla | ravustavilla |
ablatiivi | ravustavalta | ravustavilta |
allatiivi | ravustavalle | ravustaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ravustavana | ravustavina |
translatiivi | ravustavaksi | ravustaviksi |
abessiivi | ravustavatta | ravustavitta |
instruktiivi | – | ravustavin |
komitatiivi | – | ravustavine |