Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ravustus | ravustukset |
genetiivi | ravustuksen | ravustusten ravustuksien |
partitiivi | ravustusta | ravustuksia |
akkusatiivi | ravustus; ravustuksen |
ravustukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ravustuksessa | ravustuksissa |
elatiivi | ravustuksesta | ravustuksista |
illatiivi | ravustukseen | ravustuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ravustuksella | ravustuksilla |
ablatiivi | ravustukselta | ravustuksilta |
allatiivi | ravustukselle | ravustuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ravustuksena | ravustuksina |
translatiivi | ravustukseksi | ravustuksiksi |
abessiivi | ravustuksetta | ravustuksitta |
instruktiivi | – | ravustuksin |
komitatiivi | – | ravustuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ravustukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ravustus- |
|
|