Katso myös: -re, re-, Re, RE |
re (21)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | re | ret |
genetiivi | ren | reiden reitten |
partitiivi | retä | reitä |
akkusatiivi | re; ren |
ret |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ressä | reissä |
elatiivi | restä | reistä |
illatiivi | rehen | reihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rellä | reillä |
ablatiivi | reltä | reiltä |
allatiivi | relle | reille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | renä | reinä |
translatiivi | reksi | reiksi |
abessiivi | rettä | reittä |
instruktiivi | – | rein |
komitatiivi | – | reine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | re- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
re (katakana: レ)
Käytetään substantiivien määreenä, ei koskaan yksinään. Itsenäisesti esiintyvä muoto on rep
re f.
re
re
re m. (monikko re)
re m. (ei monikkoa)
re
re
rē