realisoinut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | realisoinut | realisoineet |
genetiivi | realisoineen | realisoineiden realisoineitten |
partitiivi | realisoinutta | realisoineita |
akkusatiivi | realisoinut; realisoineen |
realisoineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | realisoineessa | realisoineissa |
elatiivi | realisoineesta | realisoineista |
illatiivi | realisoineeseen | realisoineisiin realisoineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | realisoineella | realisoineilla |
ablatiivi | realisoineelta | realisoineilta |
allatiivi | realisoineelle | realisoineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | realisoineena | realisoineina |
translatiivi | realisoineeksi | realisoineiksi |
abessiivi | realisoineetta | realisoineitta |
instruktiivi | – | realisoinein |
komitatiivi | – | realisoineine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | realisoinee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
realisoinut- |