rehenteleminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rehenteleminen | rehentelemiset |
genetiivi | rehentelemisen | rehentelemisten rehentelemisien |
partitiivi | rehentelemistä | rehentelemisiä |
akkusatiivi | rehenteleminen; rehentelemisen |
rehentelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rehentelemisessä | rehentelemisissä |
elatiivi | rehentelemisestä | rehentelemisistä |
illatiivi | rehentelemiseen | rehentelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rehentelemisellä | rehentelemisillä |
ablatiivi | rehentelemiseltä | rehentelemisiltä |
allatiivi | rehentelemiselle | rehentelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rehentelemisenä (rehentelemisnä) |
rehentelemisinä |
translatiivi | rehentelemiseksi | rehentelemisiksi |
abessiivi | rehentelemisettä | rehentelemisittä |
instruktiivi | – | rehentelemisin |
komitatiivi | – | rehentelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rehentelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rehentelemis- |