rehkiminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rehkiminen | rehkimiset |
genetiivi | rehkimisen | rehkimisten rehkimisien |
partitiivi | rehkimistä | rehkimisiä |
akkusatiivi | rehkiminen; rehkimisen |
rehkimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rehkimisessä | rehkimisissä |
elatiivi | rehkimisestä | rehkimisistä |
illatiivi | rehkimiseen | rehkimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rehkimisellä | rehkimisillä |
ablatiivi | rehkimiseltä | rehkimisiltä |
allatiivi | rehkimiselle | rehkimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rehkimisenä (rehkimisnä) |
rehkimisinä |
translatiivi | rehkimiseksi | rehkimisiksi |
abessiivi | rehkimisettä | rehkimisittä |
instruktiivi | – | rehkimisin |
komitatiivi | – | rehkimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rehkimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rehkimis- |